Jokelan kartano

Oheinen karttakuva (klikkaamalla voit suurentaa kuvan) ja sen selostukset on laadittu vanhojen karttojen, ilmavalokuvien sekä ennen muuta Tauno Peltosen ja Kati Antikaisen keräämän muistitiedon perusteella.

 

Jokelan kartta

 

 

1 JOKELAN RIIHI

Kartanon riihi on ilmeisesti rakennettu 1890-luvun puolivälissä samaan aikaan kuin muutkin isot talousrakennukset. Siitä tuli vuosikymmenten mittaan koko kylän maamerkki ja tärkeä kohtauspaikka. Tienpuoleiseen päätyseinään kiinnitettiin kaikki tärkeät ilmoitukset, oli kyse iltamista tai vaaleista.

Varsinainen riihi oli valtavan suuri noin 30 x 10 metrinen pytinki, jonka hirsiosa oli kaksikerroksinen. Sen yläkerrassa oli viljankuivuri ja alakerrassa riihenpuititilojen lisäksi mm. puimakone ja kotitarvemylly. Hirsiosa oli läpiajettava, joten puintiaikaan kuormat ajettiin joenpuolen pariovista sisään ja tyhjät kärryt taas kartanon puolen pariovista ulos. Kartanon puolella oli varsinainen riihipiha.

Hirsiosan jatkeeksi oli rakennettu pehkulato ja toinenkin iso lato oli vielä samalla markilla nykyisen Erolan konehallin tienoilla. Kuivurin lämmitystä varten oli riihen kupeeseen rakennettu erillinen puuvarasto eli lakka.

Jos joku kylän nuorista miehistä halusi keskustella iltaisin kaikessa rauhassa mukavan tytön kanssa, pujahdettiin latoon sen isojen ovien raosta. Mukavampihan sitä oli jutella, kun oli pehmikkeenä pehkujen lisäksi tyhjiä säkkejä ja joskus täysiäkin.

 

2 PERUNAKELLARIT

Riiheltä itään kohti kartanoa löytyvät yhä vielä maan sisälle rakennetut isot betoniset peruna- ja juureskellarit, joiden kulkuaukon lautakansi täytyy uusia säännöllisesti, etteivät lapset tai eläimet joudu loukkuun. Kellareina ne olivat mainioita, olihan ne rakennettu kuivalle paikalle hiekkarinteeseen.

 

3 NAVETTA JA ALATALLI

Halkiantien pohjoispuolella nykyisen Oravan talon kohdalla ja siitä alaspäin oli kartanon karjapiha. Iso puurakenteinen navetta oli tehty alunperin 60 lehmälle, mutta Jägerroosin aikana sitä jatkettiin yläpuolelta kiviosalla – se koostui navetanvintin kivisestä ajosillasta ja sen alle rakennetuista maidon jäähdytystiloista.  Navettaan oli jo 1920-luvulla rakennettu omalla paineellaan toimiva vesijohto, jonka vesisäiliöt ja keräysaltaat on karttaan merkitty 3a ja 3b. Ne sijaitsevat nykyisin Farigujen tontilla. Navetan länsipäädyssä oli uusi hevostalli, jossa vielä ennen sotia oli 5 – 6 hevosta mm. Tyttö, Polle ja Roima.

 

4 SAUNA JA MAITOKAMARI

Navetansillan yläpuolella Halkian tien varressa oli kartanon uusi sauna. Sen navetanpuoleiseen päätyyn oli rakennettu tilat maitoastioiden pesua ja säilytystä varten.

 

5 PUUKATOS

Navetansillan takana oli valtavan suuri avoseinäinen puukatos, jossa halkojen lisäksi säilytettiin mm. lankkuja ja sahatavaraa.

 

6 PEHTOORIN JA VÄENTUPA

Navettapihalta rinnettä ylöspäin mentäessä oli Halkian tien pohjoispuolella vastapäätä kartanon kuusikujaa ja porttia pitkä, alunperin punamullattu ja kolmella korsteenilla varustettu väenasunto, eräänlainen rivitalo. Sen pohjoispäässä oli pehtoori Alarik Lehtirannalla kolmen huoneen asunto, johon päästiin talon päädystä. Eteläpäädystä tien puolelta pääsi kahteen työväenasuntoon, joissa ei ollut kuin hellahuone ja ehkä yksi kamari.

Sodan jälkeen tämän rakennuksen sai Koivistolta tullut Eskolan perhe. Talo laudoitettiin ja maalattiin keltaiseksi. Vielä 1960-luvun alussa oli rakennuksen pohjoispäädyssä osuuskaupan myymälä.  Rakennus kuitenkin tuhoutui tulipalossa 1960-luvun lopulla, kun isäntä yritti sytyttää savuttavaa uunia bensalla. Talon tyttäristä Taina oli palaa kokonaan. Peltosen Iiris hänet sieltä pelasti tukka tulessa jo. Nykyisin tontilla on Eskolan tytärten yhteinen kesäpaikka.

Pehtoorin porraspäästä lähti vähän kinttupolkua leveämpi kärrytie ylös rinnettä. Sen varrella oli monenlaisia isompia ja pienempiä talousrakennuksia ja tie kaartui mäen päällä takaisin Halkiantielle.

 

7 YLÄTALLI

Tien pohjoispuolella oli legendaarinen ylätalli, joka ilmeisesti alunperin oli ollut se papereissakin mainittu 9 hevosen talli, josta vielä 1900-luvun alussa Kokkosen tytöt olivat hakeneet hevosen ja rattaat lähtiessään vieraita vastaan Järvenpään asemalle.

Maatalouden koneellistuessa hevostalli siirrettiin alas navettapihalle ja ylätallista tuli kartanon konehalli, johon tuomari Jägerroosin Studebakkeria varten oli rakennettu ihan oma erillinen autotalli.  Täällä säilytettiin silti myöhemminkin kartanon hevoskiesejä, rekiä ja muita ajokaluja.

 

8 MUONAMIESTEN ASUNTO

Vähän ylempänä rinteessä kallion päällä on yhä se pitkänomainen rakennus, jossa asui yleensä pari kartanon muonamiestä perheineen. Tämän rakennuksen omisti sodan jälkeen hetken aikaa myös Tauno Peltonen, joka myi sen nykyisille omistajille eli Koljosille. Hekin olivat lähtöisin Karjalasta.

 

9 PAKARITUPA

Ylimpänä mäellä tien pohjoispuolella poikittain oli kartanon pakaritupa, jonka tienpuoleisessa päässä oli palvelijattarien huone. Monestakin syystä lämmin, leivänhajuinen rakennus veti kovasti puoleensa kylän nuoria miehiä.

 

10 PORTTI

Halkian tien eteläpuolelle sijoittuu varsinainen kartanon puistoalue ja pihapiiri. Lehtikuusikujan päässä oli aikoinaan valkoiseksi maalattu puuportti, jonka molemmin puolin kohosivat isot kivipylväät.

 

11 VILJA-AITTA

Lehtikuusikujan puolivälissä oleva hirsinen kaksikerroksinen viljamakasiini on todennäköisesti kartanon vanhimpia rakennuksia, ehkä jopa 1800-luvun alusta peräisin. Se oli sivutilan pankki – se paikka, johon vuoden sato koottiin ja talletettiin.

 

12 PÄÄRAKENNUS

Kartanon hirsinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890 eräänlaiseen huvilatyyliin. Siihen kuuluu pihan puolella suuri varjoisa veranta ja keittiösiipi, jossa on oma sisäänkäytävänsä. Päärakennusta peruskorjattiin vuonna 1940 välirauhan aikana, kun Hella Wuolijoki rakennutti kartanoon vesijohdon ja viemärin sekä puilla toimivan keskuslämmityksen. Käytännössä lämmitys kuitenkin reistaili koko ajan ja saatiin kuntoon vasta Akseli Antikaisen muuttaessa taloon, jolloin tilat jälleen remontoitiin ja kartano sai öljylämmityksen.

 

13 LIITERI

Kartanon kyökinrapun vieressä oleva liiterirakennus on sekin ilmeisesti lähes alkuperäinen eli yli satavuotias. Alunperin se on ilmeisesti ollut punamullattu kuten kartanon muutkin talousrakennukset.

 

14 ULKOHUUSSI

Liiterin päädyssä hiukan piilossa oli kartanon ulkohuussi, jossa oli useampia reikiä erikokoisille istujille. Kokkoset tytöt muistelivat juosseensa kilpaa huussiin ehtiäkseen ensimmäisenä pikkureiälle.

 

15 LEIKKIMÖKKI

Kartanosta lounaaseen on puistossa leikkimökki, joka sekin on peräisin Jägerroosien ajoilta. Täällä leikkivät Hellan lapsenlapset Tuuli ja Erkki ja sittemmin myös Akin lapsenlapset ja heidän lapsensa.  Nyt mökki odottaa jälleen uusia leikkijöitä.

 

16 KARLSBERGIN TORPANRAUNIOT

Kartanon puiston läpi itään johtavan kaivotien oikealla puolella on mäennyppylä, jossa vielä 1960-luvulla saattoi erottaa sata vuotta aikaisemmin kadonneet Karlsbergin torpan raunioita ja sen vanhoja omenapuita.

 

17 VINTTIKAIVO

Kaivotie päättyi aikaisemmin kartanon punaiseen vinttikaivoon, jonka Aki on ikuistanut johonkin tauluunsakin.

 

18 UUSI SAUNA

Vuonna 1981 Aki  – nerokas liikemies koko ikänsä – sai isot voitot kultakaupoista ja sijoitti rahat viisaasti hirsiseen saunamökkiin, jossa Aki ja Kati saunoivat siitä pitäen. Tähän rakennuksiin muutti Janne Antikainen perheineen kesällä 2000 päärakennuksen remontin ajaksi.

 

19 VANHA KANALA

Kartanon puiston perukoilla on ollut vielä Jägerroosien aikaan kartanon kanala. Hellan aikaan se ei enää ollut käytössä. Niinpä Vappu ja Sakari Tuomioja raahasivat vuonna 1943, kun Hella pidätettiin desanttiyhteyksien takia, varmuuden vuoksi kartanon vanhan rauta-arkun piiloon kanalaan pehkujen alle, kun eivät löytäneet siihen avainta. Sieltä suojelupoliisin miehet sen kumminkin löysivät. Kun arkku poliisin toimesta avattiin, sieltä löytyi vain hopeita.

 

20 VANHA SAUNA

Kartanon vanha sauna oli käytössä 1980-luvulle asti. Sitä on remontoitu melkein joka vuosikymmen ja saunan takaosaan laittoi Aki aikoinaan savusaunan. Saunan eteen Aki laitatti 1957 uima-altaankin ja sen taakse hän teki itse betonipatsaat – ensin Nuolenheittäjäpojan ja sen jälkeen komean Ison-Iitan, jonka rintojen muoto oli peräisin Gevalia-kahvipurkeista. Komeimmillaan Iso-Iita oli silloin, kun sen päässä alkoi kasvaa sammalpermanentti. Jossakin vaiheessa Iita kuitenkin kellahti selälleen.

 

21 VIINI- JA RUOKAKELLARI

Puiston laidassa kohoavan kallion juurelle on rakennettu jo varhain komea viini ja ruokakellari, jossa 1980-luvulle asti oli komea punamullattu katos. Kellari on kaksiosainen, ja siellä säilytettiin käytännössä kaikkia viileää vaativia ruokatarvikkeita – se vastasi siis jääkaappia ja kotikylmiötä mutta kartanon mittakaavassa. Sen takaosassa ovat vieläkin lihakoukut nähtävillä.

 

22 HUVIMAJA

Kallion korkeimmalla laella oli kuusikulmainen puinen huvimaja, joka oli maalattu valkoiseksi. Sen koristelaudoitus oli samanmallinen kuin se, joka vieläkin on näkyvissä kartanon verannalla. Huvimaja on ilmeisesti rakennettu samoihin aikoihin kuin päärakennuskin. Mitään erityistä polkua tai portaita ei ainakaan enää ennen sotia huvimajalle ollut, vaan jokainen kapusi sinne omaa reittiään. 1950-luvun puolivälissä huvimajaa ei enää ollut, mutta siellähän se mäki on yhä uutta majaa odottamassa.

 

23 VANHA SAVUSAUNA JA VANHA PAJA SEKÄ VOUDIN HUVILA

Kartanon pihapiirin itäpuolella Peltosen Pekan tienhaarassa on vielä 1930-luvulla ollut vanha savusauna ja paja. Myös Peltosten nykyisin päärakennuksen paikalla on ollut 1800-luvun puolella rakennettu voudin huvila, jossa kartanon tilanhoitaja on ehkä asunut jo ennen varsinaisen kartanorakennuksen tekoa.

 

24 HELLAN NAVETTA JA TYÖVÄENASUNTO

Koska kartanon talousrakennukset ja niihin kuuluvat maa-alueet luovutettiin osittain jo välirauhan aikana ja lopullisesti jatkoodan jälkeen asutustiloiksi, siirrätti Hella ylätallin kartanon puiston luoteispuolelle ja sen viereen rakennettiin työmiestä ja hänen perhettään varten asuintalo. Tämä tila myytiin myöhemmin Heinon perheelle.

 

25 HELLAN OMENATARHA JA KASVILAVAT

Hella Wuolijoki yritti tehdä Jokelan kartanosta puutarhatilan ja puistoon istutettiin nelisenkymmentä omenapuuta, joista suurin osa on kuitenkin vuosikymmenten mittaan paleltunut ja kelottunut. Kartanon kasvimaan yläpuolella oli Hellan aikana lasilla peitetyt kasvilavat. Hellan peruja lienee myös puutarhan alareunaan aikonaan istutettu iso puutarhavatukko, josta on jäljellä enää yksi iso pensas.

 

Kartanon päärakennus

 

Tähän on koottu muistitietoa siitä, miltä kartanon huoneet ovat näyttäneet eri aikoina ja mihin tarkoituksiin niitä kukin sukupolvi on käyttänyt. Katso pohjapiirros sivun alaosassa.

 

1 KEITTIÖN KUISTI  JA ETEINEN

Kivijalasta ja rakennustavasta on päätelty, että koko keittiösiipi on ehkä rakennettu myöhemmin kuin varsinainen kartano.  Kokkosten aikaan 1910-luvulla ja 1920-luvun alussa keittiön kuisti oli jo olemassa, joten se on rakennettu viimeistään silloin.

 

2 VINTTI

Keittiönportaan eteisestä päästään pikkuportaita kylmälle vintille.  Ensimmäinen huone yläkerrassa olikin autonkuljettajan huone. Se on kuitenkin ollut ilmeisesti vain kesäkäytössä, kuten vintin muutkin vierashuoneet.

 

3 EMÄNNÖITSIJÄN HUONE

Keittiön takana oleva huone oli vielä Hellan aikaan emännöitsijän huone. Kartanon emännöitsijänä oli sotavuosina legendaarinen Minna, joka käytti pussihousuja, poltti tupakkaa ja piti Vappu-rouvankin kovassa kurissa ja herran nuhteessa. Ilmeisesti Vappu on kuvannut tätä hyvin erikoista ihmistä muistelmateoksessaan Sulo, Hella ja Vappuli, vaikka kutsuukin häntä siinä pelkästään Emännöitsijäksi.

Akin ja Katin aikaan huone on toiminut ensin Akin kehysverstaana ja apukeittiönä ja pyykkihuoneena.

 

4 KEITTIÖ

Talvisodan jälkeen Hella teetti taloon vesijohdot ja vessan sekä keskuslämmityksen, jonka puulämmitteinen pannu oli keittiössä muurin vieressä. Peltosen Taunokin oli niitä tekemässä.  Muuten keittiö on alkuperäisessä asussaan, niitä on vain maalattu ja lattiaa on tiivistetty ja siihen on laitettu muovimatto.  Keittiöstä pääsee kahteen ruokakomeroon, joista toinen jaettiin Hellan aikaan vessaksi ja komeroksi. Keittiöön liittyy myös tarjoiluvälikkö astiakaappeineen.

 

5 RUOKASALI

Ruokasalin ison kaapin ja kaluston toi Hella Wuolijoki aikoinaan Marlebäckin kartanosta. Koska niitä ei olisi saanut ehjinä ulos talosta, Aki sai ostaa ne Hellan perikunnalta.

 

6 PIHANPUOLEINEN MAKUUHUONE

Hellan aikaan tässä asui Ernst Murrik, Hellan isä eli Grosspapa.  Myöhemmin se on ollut lastenkamarina ja vierashuoneena.

 

7 PUUTARHANPUOLEINEN MAKUUHUONE

Hellan aikaan tämä oli Tuomiojan pariskunnan makuuhuone. Myöhemmin Antikaisten aikaan se oli lastenhuoneena, jossa mm. Kati on asunut 1950-luvulla Annen kanssa ollessaan kartanossa nuorena lastenhoitajana.

 

8 SALI

Sali oli Hellan aikana kirjastona, jonka kolmella seinällä oli kirjahyllyjä katosta lattiaan ja niillä n. 10 000 kirjaa. Seinillä oli Hellan teattereista saamia laakeriseppeleitä, joita oli vielä 1960-luvulla kartanon vintillä. Kati lähetti Wuolijoki-tutkija Ammondtille muistoksi kaksi seppelenauhaa. Aikaisemmin oli salin eteläseinällä vain kaksi ikkunaa, keskimmäinen ikkuna on tehty Akin aikana. Lehtirannan Julia, joka oli kartanossa sisäkkönä, on kertonut, että Hellan aikaan pidettiin salin takassa savukinkkuja. Siihen aikaan takassa oli vielä luukut.

 

9 KIRJASTO

Hellan aikaan tämä iso päätyhuone oli Hellan makuuhuone, jossa oli nurkassa pylvässänky. Muurinsyvennyksessä olivat jo Kokkosen lapset esittäneet teatteria, samoin Vuolijoen Tuuli ystävättärineen.  Huoneesta päästään vaatehuoneeseen ja kylpyhuoneeseen.

 

10 KYLPYHUONE

Kylpyhuone on siis rakennettu vuonna 1940 ja seinät ja lattia oli päällystetty linoleumilla. Kylpyamme vaihdettiin suihkuksi joskus 1970-luvulla.

 

11 PIKKUETEINEN

Tässä olivat kartanon vaatenaulakot vielä Akin ja Katinkin aikaan.

 

12 MAKUUHUONE

Hellan aikana tämä huone oli Tuulin ja Erkin lastenhuoneena. Antikaiset tekivät siitä makuuhuoneen ja siinä käytössä se on ollut koko ajan.

 

13 ETEISHALLI

Hellan aikaan tässä huoneessa oli se vaarallinen rauta-arkku josta poliisikin oli kiinnostunut. Aki hankki tähän huoneeseen biljardipöydän 1980-luvun lopulla. Eteishallista päästiin suoraan vintin kesävierashuoneisiin.

 

14 VÄLIHUONE

Tämä läpikulkuhuone oli Hellan aikana työhuone ja Akin aikana samoin.

Tämä oli muuten se huone, jossa desantti Kerttu Nuorteva yöpyi. Hänen vuoteensa alta löysi nokkela suojelupoliisin agentti-lastenhoitaja radiolähettimen ja laskuvarjon, jotka oli kätketty Nuortevan matkalaukkuun.

 

15 VERANTA

Verannan pylväitä koristavat poronsarvet ovat olleet siinä jo Jägerroosin aikaan, samoin ilmeisesti verannan iso pöytä. Verannan koristelaudoitus on siis samanlainen kuin huvimajan laudoitus aikoinaan oli. Säätyläistapaan veranta on aina ollut kesällä se vilpola – vilpoinen paikka, jonne on voinut paeta hellettä. Auringossa puiston puolella Japaninmarjakuusten liepeillä on Akin aikaan aina ollut puutarhakeinu.

Jokelan kartanon huonejärjestys